30. kesäkuuta 2015 Kreikasta tuli ensimmäinen teollisuusmaa, joka on laiminlyönyt IMF:n (International Money Fund) lainan takaisinmaksun. Kreikan valtiolla on tällä hetkellä velkaa käsittämättömät noin 320 miljardia euroa.Euron käyttöönotto vuonna 1999 vähensi kaupankäynnin kustannuksia euromaissa ja täten kasvatti tuotannon ja vaihdon kokonaisvolyymiä. Kaupankäynnin lisääntymisen seurauksena kasvanutta vientiä ruokittiin tuottamalla lisää. Tästä seurasivat tietenkin suuremmat työvoimakustannukset. Työvoimakustannukset kasvoivat Euroopan reunavaltioissa, joita Kreikakin edustaa yhdessä esimerkiksi Espanjan kanssa, suhteessa enemmän kuin esimerkiksi Saksassa ja muissa perinteisissä teollisuusmaissa. Työvoimakustannusten kasvu aiheutti syöksykierteen reunavaltioiden ja varsinkin Kreikan kilpailukyvylle, koska tuottajat eivät korkeiden työvoimakustannusten vuoksi voineet asettaa yhtä alhaisia hintoja tuotteilleen kuin olisi ollut tarpeen. Kreikan kauppa- ja vaihtotaseesta tuli näin erittäin alijäämäinen.Alijäämäinen vaihtotase tarkoittaa käytännössä sitä, että maa kuluttaa enemmän kuin se tuottaa. Kreikkalaiset ostivat edullisesti tuotteita ulkomailta, mutta heidän omat tuotteensa eivät menneet kaupaksi. Alijäämäinen tase vaatii lainanottoa, jotta maksut voidaan suorittaa. Kreikka sinnitteli alijäämäisen vaihtotaseensa kanssa vuosien 2007-2009 taantumaan asti. Tällöin varoja ei enää kyetty lainaamaan Kreikalle yhtä tiheään tahtiin ja vuonna 2009 julki tulleet maan valtiontalouden huono hoito ja petokset kasvattivat valtion lainakustannuksia entisestään.Kreikan piti valita Troikan (euroryhmä, IMF ja ECB) tarjoaman pelastuspaketin tai konkurssin väliltä ja se valitsi pelastuspaketin. Paketin ehtoihin kuuluu tiettyjä taloudellisia uudistuksia, yritysten yksityistämistä ja yleistä ankaruutta taloutta koskeviin asioihin. Talousongelmat eivät kuitenkaan ole poistuneet ja Kreikka on edelleen kriisissä. Maan talous on kutistunut viidenneksellä viidessä vuodessa ja työttömyyskin on tällä hetkellä yli 25 prosenttia.